viikonloppu

muuten täydellinen kuva, paitsi....

En taida kirjoittaa enää mitään, kuvia on niin paljon ja eiköhän ne kerro enemmän kuin sanat. Ja kiitos kaikille ihanille, jotka olitte kommentoineet edelliseen postaukseen ja kertoneet ideoitanne ♥
Kaikki muut kuvat cee sisko, paitsi 8 viimeistä mun ottamia.

heittäkää ideoita!!

 Jos siellä ruudun toisella puolella on vielä joitakin, jotka jaksaa blogiani lukea, niin heittäkää postausideoita, joita voisin alkaa jossakin vaiheessa toteuttamaan, kämppäpostausta olin suunnitellut tekeväni, mutten varmaan ihan tässä lähiaikoina, koska a) ei ole mitään esiteltävää :D b) saan vielä muutamia juttuja tänne kämppään ja alan ihan kunnolla sisustamaan. Mutta kämppäpostauksen lisäksi mitä muuta haluatte? Videopostauksen toteuttamisesta en valitettavasti mene vannomaan, koska kerran tein sellaisen, mutta se oli niin järkyttävää settiä että huhhuh. Haluatteko mielipidetekstejä, esittelyä, suosikkiasioitani tai jotain muuta? Pistäkää kommenttia niin on helpompi jatkossa postata asioista, jotka kiinnostaa :--)

tässä mä seison, kaipausta rinnassa

On asioita, joita mä sekä rakastan, että vihaan. Vihaan sitä, kun joku lähtee ja silloin iskee sietämätön kipu rinnassa ja on tyhjä olo. Mutta se jälleennäkeminen taas poistaa sen kaiken ikävän ja kamalan tyhjyyden ja pahan olon, mitä on tuntenut lähdön jälkeen. Ja kun jollain tavalla tunnet itsesi eheämmäksi ja kokonaiseksi. Se on todella pelottavaa, miten joku ihminen voi vaikuttaa sinuun niin paljon.
Mutta vaikka se onkin pelottavaa, niin se on myös opettavaista. Ja oppii itsestään uutta. Että ehkä se loppujen lopuksi on ihan hyvä juttu. Ehkä.

Mulla on talveen myös viharakkaus-suhde. Rakastan talvi-iltoja, kun on pimeää ja tähtitaivas, mutta inhoan sitä kun on niin kylmä. Ja pimeys masentaa myös, aika ristiriitaista.

''love is giving someone the power to destroy you..but trusting them not to'' - unknown

Haluaisin nyt tosissani panostaa tähän blogiin, koska viime päivinä on ollut sellainen olo ettei oikein jaksa päivittää, kun ei tunnu olevan mitään järkevää asiaakaan.
Onko kuinka monelle käynyt niin, että syksyn tullen haluaisitte esim. kokeilla uutta hiustyyliä tai muuten vain uudistua? Olen tässä selaillut inspiroivia kuvia weheartissa ja miettinyt, mitä oikeasti tekisin mun tukalle.  En ole vielä varma tai suunnitellut sen tarkemmin, mutta aion varmaan nyt lokakuun alussa varata ajan kampaajalle, mulla on niinkin hyvä tuuri kuin että yksi parturi on tuossa ihan viereisessä rapussa.

Viikonloppu meni taas nopeasti, Venneriä kävin sunnuntaina katsomassa ja ratsastin ilman satulaa pellolla, ja piti tietenkin tammoille hieman esittää, tyttöjä ei kyllä Vennerin iskuyritykset kiinnostanut :D

Jaksan aina ihmetellä ajan kulua, kohta on jo lokakuu! Joskus taas tuntuu kuin aika pysähtyisi ja haluais vain elää siinä hetkessä.

tämmösiä söpöläisiä käytiin kuvailemassa tallilta lähdettyä

mut jos sä päätät uskaltaa

Ironista, että vaikka mä tavallaan pidän syksystä, niin silloin mä joudun kamppailemaan enemmän, että jaksan nousta aamuisin sängystä. Kaamosmasennus alkoi kasiluokalla ja kävin silloin kirkasvalohoidossa, ja tänäkin vuonna pitää hoito järjestää jotenkin.
Olen ollut entistä väsyneempi, aamuisin sekä päivisin, vaikka olisin nukkunut riittävästi. En ole iloinen enkä surullinen, vaan jotain siltä väliltä. Kamala ikävä iskee joka ikinen ilta ja samoin aamulla herätessä. Varmasti sekavin syksy tähän asti tulossa.

I have no idea what I'm doing

Eilen illalla olin kirjoittamassa postausta, mutta pyyhin sitten koko tekstin pois. Mulla ei oikein ole mitään järkevää sanottavaa tai sitten jos on, niin en osaa kuvailla sitä kirjoittamalla. Eikä ole ollut inspistä kuvatakaan mitään, damn.
Aika tuntuu taas menevän liiankin nopeasti, tänään kouluun kävellessä katoin, että nyt on tosiaan syksy, mutta tavallaan ite pidän syksystä sinänsä, vaikka ilmat viileneekin ja illat pimenee.  
Jep, ja mä rakastan tätä kappaletta.