Lights Of Heaven -->

''say it's all you can take, better take some more''

 
''Nah you don't know me
Lightning above and a fire below me
You cannot catch me, cannot hold me
You cannot stop, much less control me''
''When it rains it pours
When the floodgates open, brace your shores
That pressure don't care when it breaks your door
Say it's all you can take, better take some more ''
 
 
 '''Cause I know what it's like to test fate
Had my shoulders pressed with that weight
Stood up strong in spite of that hate

The night gets darkest right before dawn
What don't kill you makes you more strong
And I've been waiting for it so long''

 ''The nights go on
Waiting for a light that never comes
I chase the sun
Waiting for a light that never comes
Oh oh oh
Waiting for a light that never comes ''  


 Miten paljon ihminen voi muuttua vuodessa? Miten jotkut tietyt kappaleet tuo niin paljon muistoja, joista osan haluaisi unohtaa? Miten on kasvanut henkisesti ja oppinut ymmärtämään paljon enemmän? Miten aika menee niin äkkiä, vaikka välillä tuntuu, että maailma pysähtyisi? Miten toisen ihmisen päästäminen liian lähelle pelottaa, koska pelkää menettämistä ja luottamista väärään ihmiseen.
Miksi asiat, joista on jo aikaa, vaikuttavat elämään silti niin paljon? 
Ei ne asiat koskaan taida täysin unohtua, mutta ne voi varmaan heikkouden sijaan kääntää vahvuudeks.
Ja herätä vaa joka päivä uutena ihmisenä.

uusi asukki

Tällainen pieni ihanuus tuli mun mukaan tänne Mikkeliin sunnuntaina, aivan ylisöpö Ensimmäinen yö takana jo ihan hyvin meni, vaikkei pieni tietenkään ymmärtänyt missä äiti oli ja tulikin yöllä viekkuun nukkumaan. Ihana kun täällä on joku, joka piristää aina huonoina päivinä. Tytöllä ei vielä nimeä ole, kun en ole vielä keksinyt, heh. ehdotuksia saa laittaa.

Tänään koulu alkoi poikkeuksellisesti vasta 11 eikä 8, onneksi, niin sain nukkua pidempään ja herätä ja syödä rauhassa. Vähän jännitti jättää kissa yksin, mutta koulupäivän aikana kävin sitä katsomassa niin löysin tämän pienen sohvalta nukkumasta :) Loppuviikoksi kaveri tulee onneksi tänne niin kissallakin on sitten niinä päivinä seuraa. 
 
Ei mulla muuta, palaillaan!

''it's hard to know what can become if you give up..so don't give up on me ''

 
Loma alkaa pikkuhiljaa olla ohi ja maanantaina pitäisi sitten taas jaksaa nousta kuuden aikaan aamulla ja valmistautua kouluun lähtöön. Noou.
Ensi viikolla seuraavassa postauksessa onkin luvassa pieni yllätys, nimittäin en pian asu enää yksin..:)

toivepostaus: tulevaisuuden suunnitelmat

Viime kuussa kyselin teiltä, että minkälaisia postauksia haluaisitte mun tekevän. Koska mulla on aivan hirveä kirjoittamisvimma, niin päätin toteuttaa näistä toiveista yhden ja kertoa mun tulevaisuuden suunnitelmista. Oon aikaisemmin tehnyt tällaisen samantyyppisen postauksen, mutta siinä kerroin enemmän mun unelmista (katso täältä) Tässä postauksessa kerron enemmän, mitä suunnitelmia mulla on tulevaisuuden varalle.
Tämän kirjoittaminen oli oikeastaan aika hankalaa, koska en ole oikeastaan mun elämää suunnitellut sen pidemmälle, kuin mitä aion nyt lomalla tehdä. Ja huomenna menen kampaajalle.

Mutta, jos aloittaisin opiskelusta. Tavoitteena olisi, että valmistuisin merkonomiksi keväällä 2016, jos hyvin käy. Saa valita, jatkaako asiakaspalvelupuolella vai haluaako siirtyä talous- ja toimistopalvelun linjalle. Toimistotyö tavallaan kiinnostaa mua, joten ei ole vielä selvää kumman valitsen. Talouspuolella on tietysti paljon enemmän laskemista, veroasioita jne, joissa en ole niin vahvoilla. Tässä on nyt kuitenkin aikaa miettiä, että kumman valitsee. Oppisopimusta olen myös harkinnut viimeiselle vuodelle, jolloin se olisi mahdollista. Kuitenkin siinä saa sitä työkokemusta samalla ja omasta mielestäni paljon kannattavampi olisi olla töissä kaupassa asiakaspalvelijana kuin tunnilla olla teoriatunnilla, koska tekemällähän oppii? En väitä, etteikö ne teoriatunnit olisi hyödyllisiä, kyllä ne on. Mutta kohtahan me aletaan top-paikkoja etsimään ja työssäoppiminen on sitten 3.jaksossa, niin silloin pääsee sitten töihin.

Jatko-opintoja en ole vielä sen enempää miettinyt, mutta jos vain innostusta on opiskelun suhteen ja todistus on hyvä, niin saatan vaikka yrittääkin hakea amk:hon. Esteenä tietysti on vain se, että onko mulla ollenkaan mahdollisuuksia päästä sinne, koska mulla on Ruotsi mukautettu...Mutta tavoitteena on, että se otetaan jossain vaiheessa pois, ettei se mukautus näy päättötodistuksessa, koska se vaikeuttaa jatko-opintoja jonkin verran, eli en saata päästä kouluun sen takia, koska Ruotsi on mukautettu. Pitää vaan yrittää takoa sitä Ruotsia päähän jotenkin, vaikken ikinä ole sitä osannut enkä varmaan tulekaan osaamaan. Mutta jos edes tyydyttävän saisi.

Varmaan aion koulun ohella jossain vaiheessa käymään töissäkin, jos ensinnäkään a) mulla riittää aika, riippuen miten rankkoja tulevat jaksot on koulussa ja b) otetaanko mut töihin minnekään, kun ei ole aiempaa työkokemusta myyjänä. Kuitenkin vasta sitten keväämmällä aion tätä asiaa enemmän miettiä, koska nyt tämän loppuvuoden haluan panostaa opiskeluun. En oikeastaan tiedä tarkemmin, mitä tulevaisuudelta haluan, ehkä tuo valmistuminen olisi se päällimmäinen tavoite mulla.
  kuva täältä
Tulevaisuudelta haluaisin paljon extempore-kokemuksia, elää ja tehdä niitä hullujakin päätöksiä. Haluaisin kuitenkin itselleni näyttää, että pystyn johonkin ja mahdollisista vääristäkin päätöksistä huolimatta ainakin yritin. En tässä vaiheessa halua suunnitella mitään naimisiinmenoja ym, koska olen kuitenkin niin nuori vasta, että haluaisin vain elää ja kasvaa henkisesti lisää, ennen kuin osaan olla varma, olenko valmis sitoutumaan toiseen ihmiseen loppuelämäkseni, koska naimisiin haluan mennä vain kerran. Naimisiin meno on mulle vähän niin ja näin, mutta olen kaikelle avoin ja eihän sitä tiedä sitten monen vuoden päästä, mitä mieltä silloin olen ajatuksesta. 

Tässä nyt vähän jonkinnäköistä sekavaa kerrontaa mun tulevaisuuden suunnitelmista, ihan mukava oli tehdä, vaikka siinä kestikin pitkään kun aina en keksinyt mitään ja sitten se kirjoittamisprosessi oli tosi hidasta. Mutta, mitäs tykkäsitte? Huomenna lauantaina suuntaan kotiin viikoksi, saan herätä jo ennen seitsemää, koska se on oikeastaan ainut vuoro, millä mun pitäisi mennä, hitto..No, tämän päivän kuitenkin taidan viettää neljän seinän sisällä, koska ulos ei huvita mennä juuri ollenkaan, koska......
Jep, kaunis näky aamulla kun heräsin. Masentavaa, talvi on tulossa. Inhoan pakkasta yli kaiken, saan varmaan vetää kaksi takkia huoletta päälle että tarkenen. Katellaan, päivittelenkö ensi viikolla vai vasta sitten kun palaan takaisin tänne Mikkeliin, laitan silloin kuvia tästä uudesta tukasta ;) Eipä nyt paljoa muuttunut, mutta kuitenkin. Ensi kertaan!

''let me be lighter, tired of being fighter''

Kohta alkaa loma ja pääsen lataamaan akkuja ja hengähtää hetken. Jotenkin nää syksyt on niin ärsyttävän rankkoja aina ja tuntuu että väsyttää koko ajan, vaikka nukunkin ihan hyvin ja riittävästi. Oon nyt ostanu kaikenmaailman C-vitamiini purkkeja ja monivitamiini tabletteja, jotka edistää tuota kilpirauhasen toimintaa, katotaan auttaako vai pitääkö taas mennä tutkimuksiin, tai vaatia niitä ainakin.

Ärsyttää, kun talvi tulee ja ilmat kylmenee, inhoan kylmyyttä. Turhahan se tosin on valittaa, on talvessa ihan hyviäkin puolia. Pimeät illat, tähtitaivas, ja mun synttärit, eh. Hitto, hieman yli kuukauden päästä oon täysi-ikäinen. Vaikea uskoa, että aika menee tosiaan niin äkkiä D:

Enpä enempää tekstiä saa repästyä mitenkään, pää lyö vaan tyhjää taas vaihteeksi. Wilmasta huomasinkin, että huomenna on vapaapäivä, joten voinkin siivota tän kämpän kunnolla ja tehdä muutaman etätehtävän loppuun. Heidoo!

''oon elossa, mut haluun juosta karkuun''

rakastuin

10 tunnin yöunet, kiireetön aamu, aurinko paistaa ja hyvää musiikkia. Huomenna suunta takaisin kotiin ja viikonloppuna tallille :) Nuo hiusten latvat näyttää muuten ihan kusen värisiltä, hyi..

liika positiivisuus on perseestä

Tällä tekstillä ei oikeastaan ole mitään tarkoitusta tai en edes tiedä, miksi rupesin tätä kirjoittamaan mutta menkööt. ja teksti sisältää kiroilua
En ehkä ole niitä positiivisempia ihmisiä maan päällä, mutten toisaalta ole myös koko ajan niin että kaikki on perseestä, mikään ei onnistu jne. Syksystä huolimatta on aamuja, jolloin herään hyvin levänneenä ja tuntuu, että tästä päivästä tulee hyvä. Ja joskus se tunne jatkuukin koko päivän. Joskus sitten taas aamulla vaan vituttaa niin paljon, että tekisi mieli heittää herätyskello seinää ja nukkua koko päivän. Mut pakko se perse on nostaa sieltä sängyn pohjalta, eikä jäädä kiroamaa, miten kaikki ärsyttää. 

Se, että on jopa liiankin toiveikas joidenkin asioiden suhteen, on vituttavaa. Tekisi mieli sanoa, ettei koskaan pitäisi olla liian toiveikas, koska joutuu kuitenkin pettymään, mutta toisaalta taas, ainahan pettymyksiä tulee elämässä.

Aloin aluksi tekstiä kirjoittamaan, koska vitutti niin paljon kun kaikki on ihan sekaisin, on niin kylmä ja lisäksi toista silmää polttelee vähän, kävin apteekista ostamassa tippoja, joten eiköhän tuo kohta helpota. Ehkä tuo vitutus laantuu, kun illalla katon Frendejä ja käyn ostaa siwasta jotain syötävää.

Ja hei kuunnelkaa tämä, aivan mieletön !