En ehkä ole niitä positiivisempia ihmisiä maan päällä, mutten toisaalta ole myös koko ajan niin että kaikki on perseestä, mikään ei onnistu jne. Syksystä huolimatta on aamuja, jolloin herään hyvin levänneenä ja tuntuu, että tästä päivästä tulee hyvä. Ja joskus se tunne jatkuukin koko päivän. Joskus sitten taas aamulla vaan vituttaa niin paljon, että tekisi mieli heittää herätyskello seinää ja nukkua koko päivän. Mut pakko se perse on nostaa sieltä sängyn pohjalta, eikä jäädä kiroamaa, miten kaikki ärsyttää.
Se, että on jopa liiankin toiveikas joidenkin asioiden suhteen, on vituttavaa. Tekisi mieli sanoa, ettei koskaan pitäisi olla liian toiveikas, koska joutuu kuitenkin pettymään, mutta toisaalta taas, ainahan pettymyksiä tulee elämässä.
Aloin aluksi tekstiä kirjoittamaan, koska vitutti niin paljon kun kaikki on ihan sekaisin, on niin kylmä ja lisäksi toista silmää polttelee vähän, kävin apteekista ostamassa tippoja, joten eiköhän tuo kohta helpota. Ehkä tuo vitutus laantuu, kun illalla katon Frendejä ja käyn ostaa siwasta jotain syötävää.
Ja hei kuunnelkaa tämä, aivan mieletön !
Ja hei kuunnelkaa tämä, aivan mieletön !
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti